Liiton säännöt

SUOMEN JÄÄPALLOLIITTO R.Y. SÄÄNNÖT

hyväksytty liittokokouksessa 22.04.1995
hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa marraskuu 1996

1 Nimi ja kotipaikka
2 Tarkoitus
3 Toiminnan laatu
4 Jäsenyys
Jäsenanomus
Jäsenmaksu
5 Piirit
6 Jäsenyyden lakkaaminen
7 Huomionosoitukset
8 Päätäntävalta
9 Liittokokoukset
10 Kokouskutsut ja esityslistat
11 Liittokokousedustajat
Läsnäolo-oikeus
12 Päätöksenteko
13 Liittokokousasiat
Huhtikuun kokous
Lokakuun kokous
14 Hallitus
Jäsenet
Kokoukset
Päätösvaltaisuus
Kokouskutsu
Halltuksen tehtävät
15 Nimenkirjoittajat
16 Tilit ja tilintarkastus
17 Liiton sääntöjen muuttaminen. liitonpurkaminen
18 Varojen luovuttaminen liiton purkautuessa
19 Tilien, pöytäkirjojen ja jäsenluettelon tarkastusoikeus
20 Vapaa pääsy
21 Yhdistyslain säännökset

SUOMEN JÄÄPALLOLIITON SÄÄNNÖT

Suomen Jääpalloliiton varsinaisen liittokokouksen hyväksymät 22.04.1995

1 §
Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Jääpalloliitto - Finlands Bandyförbund r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä nimitetään yhdistystä liitoksi.

2 §
Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on valvoa ja ohjata maamme jää- ja kaukalojääpallon sekä kaukalopalloilun kehitystä sekä toimia liittoon kuuluvien urheiluseurojen ja piirien yhdyssiteenä.

3 §
Toiminnan laatu

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

1) antaa virikkeitä ja neuvoja uusien jää- ja kaukalojääpallon sekä kaukalopalloa harrastavien seurojen perustamiseksi ja jo toiminnassa olevien työn tehostamiseksi
2) vahvistaa kilpailukelpoisuussäännöt sekä kilpailu- ja rangaistusmääräykset ja ratkaisee niitä koskevat erimielisyydet
3) järjestää kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja
4) edistää ja valvoo fyysistä sekä henkistä kasvatustoimintaa maamme jää- ja kaukalojääpalloilijoiden ja kaukalopalloilijoiden keskuudessa
5) edustaa ja valvoo korkeimpana elimenä Suomen jää- ja kaukalojääpalloa sekä kaukalopallotoimintaa kotimaassa ja ulkomailla, noudattaa niiden kansainvälisten liittojen sääntöjä, ohjeita ja määräyksiä, joihin liitto kuuluu.
Liitto voi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, toimintansa tukemiseksi liitto voi harjoittaa kustannustoimintaa ja muistoesineiden myyntiä sekä järjestää arpajaisia. Taloudellista toimintaansa varten liitto hankkii asianmukaisen luvan.

4 §
Jäsenyys

Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä §:ssä 2 tarkoitettu rekisteröitynä yhdistyksenä toimiva urheilupiiri ja -seura sekä erotuomarikerho, joka sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä ja myös niiden liittojen sääntöjä, joiden jäsenenä liitto on. Seura voidaan hyväksyä jäseneksi vain, jos sen jäsenmäärä vastaa vähintään yhtä jää- , kaukalojääpallo- tai kaukalopallojoukkuetta.

Jäsenanomus

Jäsenanomus on laadittava liitolta saadulle kaavakkeelle ja on se sekä anojan toimintasäännöt ja varsinaisen liittokokouksen määräämä kirjaamismaksu lähetettävä liittohallitukselle. Liittohallituk-sella on valta hyväksyä tai hylätä anomus. Päätöksestä annetaan kirjallinen ilmoitus anojalle. Jos anomusta ei hyväksytä, palautetaan kirjaamismaksu anojalle.

Jäsenmaksu

Jäsenet suorittavat kirjaamismaksun lisäksi liitolle vuosittain myös varsinaisen liittokokouksen määräämän jäsenmaksun sekä lisenssi- ja sarjojen osallistumismaksun..

5 §
Piirit

Maa jaetaan liiton toimintaa varten piireihin siten, että piirit mikäli mahdollista muodostavat urhei-lullisten näkökohtien ja vallitsevien liikenneolojen kannalta alueellisen kokonaisuuden. Piirien tai seurojen tekemät aloitteet piirien rajojen muutoksista on asianomaisessa järjestyksessä esitettävä liittokokoukselle.

6 §
Jäsenyyden lakkaaminen

Jäsenen jäsenyys liitossa lakkaa, jos se

1) eroaa tai purkautuu; tai
2) erotetaan liitosta

Eroaminen

Jos jäsen päättää erota liitosta, on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti liittokokouksen pöytäkirjaan.

Erottaminen

Jäsen voidaan erottaa liitosta, jos se toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, rikkoo liiton sääntöjä tai liittokokouksen päätöksiä taikka sallii jäsenensä syyllistyä sellaiseen menettelyyn, tätä rankaisematta tai jos yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste muutoin on olemassa. Erottamisen toimittaa liittohallitus ja annetaan päätös siitä erotetulle kirjatussa kirjeessä. Erotetulla on oikeus saattaa erottamispäätös liittokokouksen tutkittavaksi kirjeellä, joka kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on tullut erotetun tietoon, on annettava liittohallitukselle. Eroavan tai erotetun jäsenen on suoritettava liitolle kaikki ne taloudelliset velvollisuudet, jotka ovat erääntyneet tai joihin se on määrätyksi ajaksi sitoutunut.

7 §
Huomionosoitukset

Henkilö, joka erittäin ansiokkaasti on edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista, voidaan liittokokouksen päätöksellä kutsua kunniapuheenjohtajaksi, kunniajäseneksi tai ainaiseksi jäseneksi.

Liittohallitus voi mainituilla perusteilla myöntää ansioituneille henkilöille liiton kultaisen tai hopeisen ansiomerkin. Kunniapuheenjohtajille sekä kunnia- ja ainaisille jäsenille annetaan liittokokouksen vahvistamat merkit, eikä heillä ole jäsenmaksuvelvollisuutta.

8 §
Päätäntävalta

Liiton ylintä päätäntävaltaa käyttää liittokokous. Toimeenpanovalta on hallituksella.

9 §
Liittokokoukset

V a r s i n a i n e n k o k o u s

Varsinaiset liittokokoukset pidetään vuosittain huhtikuussa (kevätkokous) ja lokakuussa (syyskokous).

Y l i m ä ä r ä i n e n k o k o u s

Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin edellinen liittokokous niin on päättänyt, milloin liittohallitus katsoo sen tarpeelliiseksi tai milloin vähintään kolmannes (1/3) liiton jäsenistä määrätyn asian käsittelemistä varten sitä kirjallisesti vaatii liittohallitukselta. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

10 §
Kokouskutsut ja esityslistat

V a r s i n a i n e n l i i t t o k o k o u s

Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen ja kokouksen esityslista on lähetettävä jäsenille kirjallisesti kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta. Asiat, jotka jäsenet haluavat saada otetuiksi kokouksen esityslistalle, on ilmoitettava liittohallitukselle kirjallisesti helmikuun 1 päivään mennessä (kevätkokous) ja elokuun 1 päivään mennessä (syyskokous).

Y l i m ä ä r ä i n e n l i i t t o k o k o u s

Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen lähetetään jäsenille kirjallisesti viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä kokouksen esityslista.Ylimääräisestä liittokokouk-sesta on muutoin soveltuvin kohdin voimassa se, mitä näissä säännöissä varsinaisesta liittokokouksesta on määrätty.

11 §
Liittokokousedustajat

Liittokokouksessa käyttävät päätösvaltaa liiton jäsenseurojen ja piirien edustajat, kullakin seuralla tai piirillä voi olla kokouksessa enintään kolme (3) edustajaa. Jokaisella kokouksessa edustettuna olevalla seuralla ja piirillä on yksi perusääni ja kullakin erotuomarikerholla kaksi (2) ääntä. Seura saa yhden lisä-äänen jokaisesta jää- , kaukalojääpallo- ja kaukalopallojoukkueesta, joka on osallistunut liiton tai piirin edellisen vuoden viralliseen kilpailutoimintaan ja pelannut vähintään kolmeneljättä osaa (3/4) sille määrätyistä virallisista otteluista. Osallistumisesta vain piirin järjestämiin virallisiin sarjaottelui-hin seura voi saada enintään viisi (5) ääntä ja liiton järjestämiin sarjoihin enintään seitsemän (7) ääntä. Miesten SM-sarjaan osallistuneen seuran enimmäisäänimäärä on kymmenen (10). Piiri saa yhden lisä-äänen kutakin piirin edellisen vuoden kilpailutoimintaan osallistuneen jää- , kaukalojää-pallo- ja kaukalopallojoukkueiden yhteislukumäärän alkavaa kymmenlukua (10) kohden. Joukkuetta, joka ei ole pelannut vähintään kolmeneljättäosaa sille määrätyistä mestaruusotteluista, ei piirin edustajamäärää laskettaessa oteta huomioon. Jos seuralla on samassa luokassa ollut useampia joukkueita, otetaan näistä huomioon vain yksi (1) joukkue. Mikäli jäsen ei ole suorittanut jäsen-, lisenssi- tai sarjojen osallistumismaksujaan liitolle on jäsenellä vain yksi (1) ääni liittokokouksessa. Epäselvissä tapauksissa liittohallitus ratkaisee äänimäärän. Edustajilla pitää olla asianmukainen valtakirja, jossa mainitaan edustajien nimet ja kuka käyttää äänivaltaa. Kukin edustaja voi edustaa enintään kolmea jäsenseuraa.

Läsnäolo-oikeus

Muiden liittokokoukseen osallistuvien lisäksi on liittohallituksen jäsenillä, liittohallituksen asettamien valiokuntien jäsenillä sekä kunniapuheenjohtajilla, kunniajäsenillä ja ainaisilla jäsenillä oikeus olla liittokokouksessa läsnä ja osallistua keskusteluun, mutta ei päätösten tekemiseen.

12 §
Päätöksen teko

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli ei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.Liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali sekä liittohallituksen jäsenten vaali toimitetaan, jollei liittokokous voi valittavista sopia. Vaalit on suoritettava umpilipuin, milloin vähintään kaksi (2) äänivaltaista edustajaa sitä pyytää.

13 §
Liittokokousasiat

Huhtikuun varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) valitaan kokouksen puheenjohtajat, sihteerit ja kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa,
2) todetaan kokouksen laillisuus,
3) tarkastetaan edustajien valtakirjat,
4) esitetään liiton edellisen toimintakauden 1.4.- 31.3. toimintakertomus, edellisen kalenterivuoden tilinpäätös, tilintarkastajienlausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös
5) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille
6) valitaan liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja erovuoroisten tai eronneiden tilalle,
7) valitaan liittohallituksen jäsenet erovuoroisten tai eronneiden tilalle,
8) valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa, joista ainakin toisen ja hänen varamiehensä tulee olla KHT tai HTM-tilintarkastajia,
9) esitetään liiton talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä tarkistetaan kuluvan tilivuoden (kalenterivuosi) talousarviota
10) tarkistetaan toimintakauden toimintasuunnitelma (1.4.-31.3.)
11) päätetään toimintakauden lisenssi- ja sarjojen osallistumismaksuista
12) päätetään liittokokouksen esityslistalla olevista muista asioista. Sellaisista asioista, joita ei ole esityslistalla, voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäviksi ja lausunnon antamiseksi, jos vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) kokouksessa edustetusta äänimäärästä sitä kannattaa, ei kuitenkaan asioista, jotka mainitaan yhdistyslain §:n 23 1 momentissa.

Lokakuun varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) valitaan kokouksen puheenjohtajat, sihteerit ja kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa,
2) todetaan kokouksen laillisuus,
3) tarkastetaan edustajien valtakirjat,
4) vahvistetaan seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma
5) määrätään liiton kirjaamis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi.
6) vahvistetaan liiton talousarvio seuraavaksi tilikaudeksi (1.1.-31.12.)
7) päätetään liittokokouksen esityslistalla olevista muista asioista. Sellaisista asioista, joita ei ole esityslistalla, voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäviksi ja lausunnon antamiseksi, jos vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) kokouksessa edustetusta äänimäärästä sitä kannattaa, ei kuitenkaan asioita, jotka mainitaan yhdistyslain §:n 23 1 momentissa.

14 §
Hallitus

J ä s e n e t

Liiton hallituksen muodostavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi (6) muuta jäsentä. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet varsinainen liittokokous valitsee kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan, kuitenkin niin, että kolme (3) jäsentä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä vuonna erovuoroisuus ratkaistaan arvalla.

K o k o u k s e t

Hallitus on kutsuttava koolle milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti puheenjohtajalta vaatii. Tällöin hallituksen kokous on pidettävä viimeistään kahden (2) viikon kuluttua siitä, kun kokouksen koollekutsumista koskeva vaatimus on esitetty. Hallituksen järjestäytymiskokous on pidettävä toukokuun loppuun mennessä. Hallitus valitsee keskuudestaan vähintään kolmijäsenisen työvaliokunnan ja nimeää sen puheenjohtajan ja varapuheen-johtajan.

Pä ä t ö s v a l t a i s u u s

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

K o k o u s k u t s u

Kokouskutsu on hallituksen puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan toimesta annettava suullisesti tai kirjallisesti hallituksen jäsenille siten kuin hallitus järjestäytymiskokouksessaan päättää.

H a l l i t u k s e n t e h t ä v ä t

Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt muuten edellyttävät :

1) kutsua koolle liittokokoukset, valmistaa niille esitettävät asiat ja panna päätökset täytäntöön,
2) hyväksyä ja erottaa jäsenet kunniapuheenjohtaja, kunnia- ja ainaisjäsentä lukuunottamatta
sekä pitää jäsenluetteloa,
3) valvoa näiden sääntöjen sekä liittokokousten päätösten noudattamista,
4) valvota ja ohjata jäsenseurojen ja piirien toimintaa,
5) ottaa ja erottaa liiton toiminnanjohtaja ja muu tarvittava henkilökunta sekä määrätä heidän tehtävänsä ja palkkauksensa,
6) hoitaa liiton omaisuutta ja pitää siitä sekä liiton tuloista ja menoista täydellistä kirjanpitoa ja laatia liiton vuosikertomukset,
7) päättää kansallisesta ja kansainvälisestä kilpailutoiminnasta,
8) laatia ja liittokokousta kuultuaan lopullisesti hyväksyä kilpailu- ja muut peli- ja järjestyssäännöt sekä tehdä liiton sääntöjen ja eläkesäännön muutosehdotukset,
9) valvoa, että pelisäännöt ja kilpailutoimintaa koskevat määräykset ovat niiden kansainvälisten liittojen sääntöjen mukaiset, joihin Suomen Jääpalloliitto kuuluu,
10) ryhtyä rankaisu- ja muihin toimenpiteisiin, jos jäsenpiiri, jäsenseura tai seuran jäsen toimii vastoin liiton sääntöjä tai määräyksiä sekä valvoa, että kansainvälisten liittojen, joihin Suomen Jääpalloliitto kuuluu, seuralle, pelaajalle tai toimihenkilölle, määräämät rangaistukset pannaan täytäntöön,
11) ratkaista erimielisyydet, joista asianmukaisessa järjestyksessä on pyydetty liiton toimenpiteitä,
12) asettaa tarvittavat jaostot ja valiokunnat sekä hyväksyä niiden johtosäännöt,
13) myöntää kansainväliset kilpailuluvat liiton asianomaisia valiokuntia ja piirihallitusta kuultuaan, sekä
14) seurata jää- , kaukalojääpallon ja kaukalopalloilun kehitystä kotimaassa ja ulkomailla.

15 §
Nimen kirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä liiton toiminnanjohtajan tai sen tai niiden henkilöiden kanssa, joille liittohallitus on myöntänyt nimenkirjoitusoikeuden.

16 §
Tilit ja tilintarkastus

Liiton tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on jätettävä liiton vuosikertomuksen, pöytäkirjojen ym. asiakirjojen ohella tilintarkastajille 15. päivään maaliskuuta mennessä. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa kaksi (2) viikkoa ennen varsinaista liittokokousta.

17 §
Liiton sääntöjen muuttaminen, liiton purkaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta koskeva päätös on, ollakseen pätevä, tehtävä varsinaisessa liittokokouksessa, päätös tulee voimaan, jos sitä on kannattanut vähintään kolme-neljättäosaa (3/4) kokouksessa edustettuna olevasta äänimäärästä.

18 §
Varojen luovuttaminen liiton purkautuessa

Liiton purkautuessa luovutetaan liiton varat sellaisen rekisteröidyn yhdistyksen tai säätiön taikka muun oikeuskelpoisen yhteisön toiminnan tukemiseen, joka suorittaa lähinnä samaa työtä, mitä liitto on tehnyt.

19 §
Tilien, pöytäkirjojen ja jäsenluettelon tarkastusoikeus

Liiton jäsenpiiri ja jäsenseura ovat velvollisia pitämään tiliä tuloistaan ja menoistaan, pöytäkirjaa kokouksistaan, jäsenluetteloa sekä luetteloa niistä, jotka pelaavat piirin ja seuran joukkueissa. Pyydettäessä piiri ja seura ovat velvollisia antamaan liittohallitukselle nämä asiakirjat tarkastettavaksi.

20 §
Vapaa pääsy

Kaikilla liittohallituksen ja sen asettamien valiokuntien jäsenillä, ja liiton tilintarkastajilla sekä liiton ja piirien palkatuilla toimihenkilöillä on vapaa pääsy kaikkiin liiton sekä sen jäsenpiirien ja -seurojen järjestämiin otteluihin. Sama oikeus on liiton kunniapuheenjohtajilla, kunnia- ja ainaisjäsenillä, liiton kultaisen ansiomerkin saaneilla sekä niillä henkilöillä joille liittohallitus tämän oikeuden myöntää.

21 §
Yhdistyslain säännökset

Muissa kohdin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.